header-int

DIREITU BA SIDADAUN NANIS NO SIDADAN HUSUN BAZEA BA KONSTITUISAUN RDTL

Sabtu, 30 Sep 2023, 11:10:37 OTL - 195 View
Share

DIREITU BA SIDADAUN NANIS NO SIDADAN HUSUN BAZEA BA KONSTITUISAUN RDTL

Déncia Martins Cardoso, 2Leonito Ribeiro, 3Nunu Saldanha da Silva Fatima

1Lisensiada Direitu, Universidade da Paz, Timor Leste

2Dosente Fakuldade Direitu, Universidade da Paz, Timor Leste

3Dosente Fakuldade Direitu, Universidade da Paz, Timor Leste

 

ABSTRATU

Iha peskiza ida ne’e peskizadora indentifika mak hanesan Repúblika Demokrártika Timór-Leste Nia laran iha sidadania nanis no sidadania husun konserteja ita adopta ona dupla sidadania iha ita nia rai, se núne’e ita tenkiser uza ona prinsipiu rua mak hanesan tuir mai ne’e: prinsipiu ius soli no prinsipiu ius sanguinius prinsípiu "IUS SANGUINIS" mak prinsípiu ida-ne'ebé bazeia ba prinsípiu relasaun ran nian. No IUS SOLI atu regula posibilidade ba sidadaun sira atu hetan estatutu sidadania liu husi prinsípiu naturalizasaun. Maibe ida-ne'e bele akontese iha Timor-Leste no jerasaun iha Timor-Leste ba sira-nia oan sira, wainhira ema ne'ebé preokupa la buka estatutu sidadania husi nasaun ne'ebé ema seluk mai, ema ne'e bele simu hanesan sidadaun Timor-Leste nian bainhira nia moris. No Sidadaun ne’ebé hela kleur iha Timor no kaben ho sidadaun timoroan sidadaun refere uanhira prense rekezitus iha Ministeriu Justisa sira iha Direitu atu sai hanesan sidadaun timor oan. Maske ida-ne'e konsidera la tuir prinsípiu báziku sira ne'ebé adere ba. Sidadaun nasionál Timor-Leste mak ema ne'ebé lei rekoñese hanesan sidadaun Timor-Leste. Ema ne'e sei hetan kartaun identidade no sei rejistu sivil iha Ministeriu Justisa diresaun servisu rezistu notariadu hodi hetan nasionalidade nu'udar sidadaun Timoroan.
 Iha peskiza kona-ba Topiku ne’e peskizadora indetifika formulasaun problema iha oin rua mak hanesan: a) Tamba saida mak sidadaun husun mos iha direitu hanesan ho sidadaun nanis, b) Oinsa prosesu sidadaun estranjeiru atu hetan nasionalidade nudar Timor-Oan no fundamentu teoria ne’ebé peskizadora uza mak hanesan Teoria soberanu estadu, teoria kompetensia, konseitu estadu direitu, konseitu Direitus umanus, konseitu sidadania, konseitu kemanfatan hukum, Prinsipiu sidadania, prinsipiu law enforcement, prinsipiu preferensia.
 
Metodu ne’ebé mak peskizadora utiliza hodi responde ba problema ne’ebé mak iha topiku ne’e mak uza metódologia normativu liu husi utiliza tipos abordagem bazeia ba leis no abordagem bazeia ba analiza ho konsetualidade husi rezultadu ne’ebé parte peskiza mak hanesan Direitu ba sidadaun nanis no sidadaun husun bazea ba konstituisaun RDTL la autoriza kualker sidadaun estranjeiru iha Direitu hanesan ho sidadaun nanis uainhira seidauk provas nasionalidade nu’udar Timoroan. No kapitulu II revizaun biblioteka, kapitulu III Direitu sidadaun nanis no sidadaun husun, kapitulu IV prosesu Sidadania no konluzaun
Liafuan xave: “Sidadaun sira nia Direito no Dever”
 
Atu Hetan Detalho Ida Ba Jurnal Bele Klik Iha Ne'e:

Unidha Universidade da Paz nudar instituisaun Superior edukativus nebe realiza apredizazen, pesquizas, no sai servidor/pengabdian ba sidadaun sira hodi fiar metin ba direitu fundamental ema nian, tuir normas Universal sira no konstituisaun RDTL
© 2024 Universitas da Paz Follow Universitas da Paz : Facebook Twitter Linked Youtube